maanantai 9. helmikuuta 2015

Pikakirjoneuletta

Kirjoneulesukista jääneet Tukut oli suunniteltu käytettäväksi johonkin kirjoneuleeseen ja kun valkoinen väri lopulta saapui Kerään, totesin hyvää kannattaneen odottaa. Vuosia sitten olen neulonut alpakkaisen villatakin jossa on vastaava trio-jäätelöä muistuttava värikolmikko, herkullinen, eikö totta? Viikonloppuna oli harvinainen tilaisuus istua ensin autossa ajamatta sitä ja sitten koulutuksessa, joten tämä pipo valmistui lähes itsestään. 

Mallineule Fair Islen neulemallit -kirjasta. Ihan tyylipuhdasta Fair Isleähän tämän ei voi sanoa olevan, taustassa sentään edes vähän yritystä, mutta omaa silmää miellyttää näinkin.




keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Kuiskaus ja Keisarin morsiamen uudet vaatteet

Vuoden ensimmäiset valmistuneet esittelyssä. Oikeastaan harmaa villatakki taisi valmistua jo viime vuoden puolella, ennen tunikaa, mutta, ylläri, kuvat puuttui.. Ohjeena Whisper Cardigan Interweave Knits Spring 2009. Tämän takin on tehnyt yksi jos toinen, mutta nyt osui omalla kohdalla tarve ja oikea lanka kohdalle, lehtikin löytyi pienen kaivelu jälkeen, näyttää olevan samasta numerosta pitsihuivi puikoilla :) Lankana Louhittaren luolan Väinämöinen, meni melko tasan 2 vyyhtiä. Pituutta olisi voinut olla hieman enemmän, mutta lankaa oli nyt tällä kertaa tämän verran. Ohjeessa suositus taisi olla paljon ohuemmalle langalle, joten pienensin silmukkamääriä mennessä, tai oikeastaan jo alussa, lyhyet trumpettihihat ei iskenyt.



Myös kauan odotettu taloyhtiön putkiremontti on saapunut ja stressiä lisää siinä sivussa itse toteutettu keittiöremontti. Stressiä onneksi edes vähän vähentää se, että naapurini ovat vuorostaan perustaneet putkiremontti&vesivahinko-evakkolan :) Tämä sijaitsee siis samassa taloyhtiössä ja paitsi että pääsen fiilistelemään jo remontoitua kylpyhuonetta, saan viettää evakkoaikaa Elviksen kanssa, vesivahingon kuivatuksen ajateltiin olevan liikaa kisulle. Itse olen osan viikosta poissa ja olen sallinut Elviksen lainata sänkyäni. Sensijaan sohvalla lempipaikkamme on sama ja ken takamuksensa nostaa se paikkansa menettää. Tässä Elvis testaakin asettelemiani tassutyynyjä sohvalla.


Talven ongelmiin mekko-leggins-avosuinen-kenkä yhdistelmällä kuuluu pikkukivet. Kävellessä teräväreunaista hiekotussoraa kun tuppaa kertymään kenkiin kourallisen verran ja tietty jossainpäin lumihankikin pyrkii sisään. Tähän hätään valmistui säärystimet. Ohjeena kaavioon on Ullaneuleessa julkaistut Keisarin morsian sukat. Lankana Tuku Wool, alle kerä kumpaakin väriä meni. Resorit tein erivärisiksi, niin voi sitten pohtia onko pinkimmällä vai ruskealla päällä.



perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulukalenterisukat

Tässä ois mun joulukalenterisukat :) Oma tavoite oli saada mahdollisimman paljon pieniä lankakeränloppuja menemään ja siinä onnistuin. Varastoissa ei ollut käytännössä ollenkaan vihreitä sävyjä ja sitäkin enemmän punaisia :) Näillä mentiin, välillä varsin löyhästi ohjeita soveltaen. Myös koon suhteen arvelin sukkien olevan hieman isot ja niinhän ne vähän on. Silmukoita oli 60 ja kuvassa alla on toiset villasukat. No saapassukkina tai ehkä jopa iskän käytössä toiminevat.

Kalenterin seuranta oli niin koukuttavaa, että väliin kun havahduin hereille aamuyöstä, oli pikana kurkattava älypuhelimella päivän luukku, vaikka väliin raitoja teinkin useamman kerralla jälkikäteen. Jälkeenpäin neulottu kantapää oli uusi tuttavuus, mutta varmasti voisin harkita kokeilevani uudelleen. 




sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulun viettoon!

Jokos kaikki muut tietää missä viettää joulunsa? Paikasta viis, itse aion viettää sen tässä mekossa :D


Vain hyvin harvoin neulon samaa mallia uudelleen. Sitä epätodennäköisemmin, mitä isompi työ. Nyt kuitenkin tein sen, tai ainakin melkein. Yläosa on kainaloitten alle asti pilvenpiirtäjän ohjeella tehty, tuo kaulus on vain niin täydellinen. Sitten vähän suoraa ja Still lightin mallin mukaan taskulevennyksien tekoon. Resorit 1Okiertäen1N, voinette arvata, että näitä vähän joutui vääntämään... Lisäksi muutoksena edelliseen tein taskun yhtenäisenä kengurutaskuna. Ainakin toistaiseksi on toiminut hyvin ja tasku pysyy paremmin paikallaan kuin aikaisemman tunikan taskut.

Lankana tällä kertaa Malabrigo sock värissä Archangel, vajaa 4 vyyhtiä meni. Ja lanka on väriltään todella jännittävä. Luonnonvalossa väri on monisävyinen punainen ja mitä pimeämmäksi ympäristö muuttuu, sitä enemmän sinisen ja vihreän ja violetin sävyt korostuvat ja yleisilme muuttuu jopa maahan levinneen öljyläikän väriseksi.

Laadukkaammista kuvista jälleen kiitos Essille.

Ja juuri päivitin joulukalenterisukkani ajantasalle. Töitten vuoksi loput luukut taitaa jäädä jouluaatolle puuhasteltavaksi. Näistä ehkä lisää myöhemmin...




lauantai 13. joulukuuta 2014

Pakkopullapipo


Ja heti alkuun, jottei otsikko johda liiaksi harhaan, pipo on ihana. Tekemisessä oli vain liian paljon jo hyväksi havaittuja juttuja. Lankana Isager Merilin, vaaleanpunainen sama kuin sormikkaissa ja pohjana sininen . Sinistä meni alle kerä. 

Reunuksessa silmukoita 128 puikkona ihanainen 2,5mm. 1oikein kiertäen1 nurin reunusta 5 cm. Joka oli paljon kun on juuri neulonut tunikan reunaan ja villatakin kaulukseen samaa 1 o kiertäen 1n joustinta molemmissa piirun alle 300 silmukalla 8 cm kuhunkin. Reunus valmistui lopulta.

Sitten broken seed stichiä 9 cm. Tätä tuli tehtyä juuri sormikkaisiin, kaunista, mutta tämänkin teko alkoi nyppiä jostain syystä muutaman kerroksen jälkeen. Tämäkin osuus valmistuim yllättäen neuletapaamisessa ja sitten alkoi sujua :) Pari cm sileää sinistä ja sitten joka 4. kerros 6 kohdassa kavennuksia ja lopulta 9 cm mitassa jokatoinen silmukka pois, muutama kerros ja loput silmukat narulle, kaikki loppu yhdessä hujauksessa, yhdellä istumalla. 

Pipolle oli kaksi vaatimusta, se ei saanut olla liian tiukka, koska nykyiseen hiusmalliin kuuluu otsis ja kukaan ei kestä littanaa otsista. Lisäksi pitkäksi venyneet hiukset tulee muuten usein sutaistua Pikku Myy -henkiselle nutturalle, joka vie tilaa. Käytännössä jo havaittu molempien toiveitten täyttyvän.

tiistai 18. marraskuuta 2014

Messusaldoa ja pipo

Oli taas se aika vuodesta, käsityömessut. Ystäväni Essi on jo useampana vuonna päässyt käsiksi Käsi- ja taideteollisuusmessujen vapaalippuihin, ja tämä vuosi ei ollut poikkeus. Tänä vuonna tosin kävimme ensin urakoimassa messut läpi lauantaina ja sunnuntaina tekemässä täsmäpiston hankkimaan pari mietityttämään jäänyttä lankakerää.


Lankojen suhteen olin alkuun maltillisempi, mutta tulihan tuota hankittua. Ilmeisen tarpeeseen kuitenkin, kun  taustalla on jo uuden projektin hihat mytyssä. Louhittaren Luolan väinämöistä siis 3 eri värissä, TukuWoolin villaa kahdessa ja pari Rowanin Fine Tweediä. Pinkki kausi alkaa taas nostaa päätä sinisten ja harmaitten jälkeen.

Valmiitten teosten puolelta mukaan tarttui Maatuska-heijastin, yhdet bambupuikot, nappikorvikset ja ihana 4 laatasta koostuva pannunalunen, jonka osat tarttuvat näppärästi toisiinsa magneeteilla. Ja kuppikakkujen muotoisia saippuoita nappasin mukaani myös, tuoksuvat ihanilta :) Myös joulukorttiaskartelujuttuja hamstrasin, niistä lisää myöhemmin. Ehkä...



Pipo syntyi yhdeltä istumalta ja on lämmittänyt päätä jo viikon. Vanhat pipot alkoivat kaikki olla puhkipidettyjä ja syyskylmät yllättivät. Paloma on paitsi nopeaa neuloa, myös ihanan pehmeää ja lämmintä. 


Pipo Ohje omasta päästä omaan päähän, mallineulen taisin poimia Kerässä olleesta piposta kuten lankakin sieltä
Lanka Paloma hieman vajaa 2 vyyhtiä

torstai 6. marraskuuta 2014

Rikottua helmineuletta, olkaa hyvät!



Broken seed stwich... nope.
Broken seed switch... ei.
Broken see twitch.. e-ei..
Broken seed stich, jee!

Pidän itseäni varsin sujuvakielisenä, mutta kohtasin voittajani, lausumisessa. Mutta sitä se on, tuo ihana ja niin yksinertainen pintaneule. Tästä se ajatus lähti, Lankakauppa Kerän kämmekkäistä, lisää vain sormet.



Jälleen meinasi iskeä ensimmäisen sormikkaan syndrooma. Ensimmäinen syntyi kuin itsekseen, toista 5 cm resoria ja sitten ei mitään. Tarve uusille käsineille oli kuitenkin niin suuri, että kävin tsekkaamassa uuden Kerän vapaapäivänä ja istuin tikuttelemaan ja juoruamaan. Loputkin 3 sormea punnersin illalla, samoin kuin päättelin langanpäät Criminal mindsin lomassa. 


Testasin myös läppärin kameraa. Jatkossa sitten taas kunnon kuvia. 

Lanka Isager Merilin violetin (no.52) ja tummanvihreän (no16) sävyissä maksimissaan puoli kerää kumpaakin.

Tuntuma langassa on jännittävä, lämmin ja viileä samalla. Vielä eivät ole ulos päässeet testiin, mutta ehkä jo tänään.